Nostoja vuoden 2022 ruokatrendeistä
Vuodenvaihde on trendikatsausten kulta-aikaa. Me Inspiransissa seuraamme jatkuvasti ruokatrendejä ja -ilmiöitä yhteistyössä ruotsalaisen innovaatio- ja trenditoimisto Sprillon kanssa. Erityisesti tarkastelemme sitä, kuinka megatrendit ja pitkään jatkuneet isommat ruokatrendit ilmenevät konkreettisesti kulutuskulttuurissamme: erilaisissa lanseerauksissa, konsepteissa, brändeissä ja kampajoissa. Näin ollen olemme myös perehtyneet alkuvuodesta runsaasti erilaisiin trendijulkaisuihin ja halusimme jakaa omasta mielestämme kiinnostavia nostoja.
Vastuullisuustrendi jatkaa vääjäämätöntä kulkuaan
Vuoden 2022 trendikatsauksia tarkasteltaessa ei voi tietenkään olla käsittelemättä yhtä suurimmista megatrendeistä. Vastuullisuustrendi jatkaa vääjäämätöntä kulkuaan ja monet sen ilmiöistä normalisoituvat. Trendikatsaukset ennustavat, että esimerkiksi pian hiilijalanjärkimerkinnät elintarvikepakkauksissa ovat yhtä lailla normi kuin kalorimäärät. Viitteitä tähän on jo nähtävissä ja brändit kuten Atria ilmoittavat osassa tuotteissaan hiilijalanjäljen.
Monet suurista suomalaisista elintarvikevalmistajista ovat tehneet omat lupauksensa siitä, mihin mennessä hiilineutraalius aiotaan saavuttaa. Nyt trendinä näyttää olevan validioida omat tavoitteet Science Based Targets -standardilla. Osana hiilineutraaliutta arvoketjun päästöjä pyritään vähentämään pellosta pöytään. Hiiliviljely on ollut pitkään kuuma peruna ja aiheuttaa pöhinää varmasti myös tänä vuonna. Esimerkiksi Paulig ja Lätmannen ilmoittivat tähän liittyvästä yhteistyöstä. S-Ryhmä taas teki äskettäin uudenlaisen avauksen ja ilmoitti kartoittavansa kaupparyhmänsä luontojalanjäljen eli sen toimintojen haitat luonnon monimuotoisuudelle. Onkin kiinnostavaa seurata, tulevatko tämänkaltaiset luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet ja ulostulot yleistymään.
Suomessa puhutaan vielä fleksauksesta, mutta vuoden 2022 trendikatsausten mukaan todellinen muotisana on nyt ”reducetarianism” eli hyvin vapaasti suomennettuna ”vähentäminen”. Kyse on siis aktiivisesta pyrkimyksestä vähentää eläinperäisten tuotteiden käyttöä ympäristösyistä. Tämän pitäisi olla helpompaa kuin koskaan, sillä alkuvuodesta markkinoille on tullut taas valtava määrä erilaisia kasviperäisiä tuotteita. Fazer lähti kisaan mukaan jälleen uudella Willja-brändillä. Markkinajohtaja Beanit taas jatkaa uudessa kampanjassaan kasvisruoan normalisointia, korostaa tuotteidensa luonnollisuutta ja kotimaista härkäpapua raaka-aineena.
Hyvinvointitrendi ravistelee juomahyllyjä – alkoholittoman jano ei sammu
Jo monen vuoden ajan juomat ovat olleet yksi kiinnostavimmista seurattavista tuoteryhmistä. Virvokehyllyt ovat toimineet monen trendin näyttämönä ja varsinkin hyvinvointitrendi on uudistanut valikoimaa vauhdilla. Alkuvuoden lanseerausten sekä vuoden 2022 trendikatsausten perusteella jatkoa on luvassa.
Glorian Ruoka&Viini -lehden trendikatsauksessa todetaan osuvasti, että alkoholittoman jano ei sammu. Sober curious -ilmiöön törmää kaikkialla ja viimeistään se konkretisoituu ruokakauppojen ja Alkon hyllyillä, joissa alkoholittomat ja matala-alkoholiset vaihtoehdot valtaavat tilaa voimalla. Kun tislattu, alkoholiton viina Seedlip saapui Suomeen muutama vuosi sitten, oli se tällöin Inspiransin trendikatsausten kommentoiduin esimerkki. Nyt viinattomat viinat ovat normalisoituneet ja myös suomalaiset valmistajat ovat lanseeranneet alkoholittomia ginejä: Anora toi markkinoille uuden katajanmarjoilla maustetun Roti ginin ja The Helsinki Distilling Company Helsinki Nolla -nimisen tisleen. Seuraavana vuorossa ennustetaan olevan viinit: alkoholittomien ja matala-alkoholisten vaihtoehtojen valikoima kasvaa ja laatu kehittyy.
Ylipäätään kuluttajien laadunjano näkyy juomissa erilaisten premium-vaihtoehtojen lisääntymisenä virvoitusjuomista valmiisiin juomasekoituksiin. Esimerkiksi Olvi toi alkuvuodesta markkinoille alkoholittoman Iisalmi-lonkeron, jonka kuvataan edustavan ”super premiumia”. Uutuudessa yhdistyy myös vastuullisuus, sillä valmistuksessa hyödynnetään ylijäämäappelsiineja. Hitiksi nousseet seltzerit toteuttavat matala-alkoholisuuden ja premiumin lisäksi erinomaisesti myös ton-ton (no-no) -trendiä: monet tuotteista ovat sokerittomia eivätkä ne sisällä keinotekoisia makuaineita tai väriaineita
Eräät trendikatsaukset povaavat, että uusin ton-ton ilmentymä olisi kofeiiniton. Unen merkityksen voimistumisen vanavedessä on loogista, että kofeiiniin juomissa kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Esimerkiksi CocaCola toi valikoimaan kofeiinittoman Zero-vaihtoehdon ja aikaisemmin Ysub toi Suomeen zen-juomat vastaiskuna energiajuomille. Myös Hartwall lanseerasi alkuvuodesta uuden O.ME -brändin, joka keskittyy funktionaalisiin ”optimiser” juomiin. Vapaasti suomennettuna uutuudet lupaavat ”optimoida mielen ja kehon”. Mentaaliset, tasapainoa ja henkistä hyvinvointia korostavat lupaukset ovat tulleet tutuiksi myös funktionaalisista vesistä ja kombuchoista. Trendikatsausten mukaan funktionaalisille juomien kasvulle ei näy loppua ja vaikkapa ”immuunibuusti”, suoliston ”mikroflooraystävällisyys” sekä stressin lievitys tulevat myös jatkossa olemaan kuumia lupauksia.
Kuluttajat kaipaavat nopeutta ja helppoutta – elämyksiä unohtamatta
Yksi asia on selvää vuoden 2022 trendikatsauksissa: nopeuden ja helppouden vaade ei ole katoamassa mihinkään ihmisten arjesta. Take-away ja to-go puksuttavat eteenpäin ja ruoan verkkokauppa jatkaa koronan vauhdittamaa kasvuaan. Uudet pelurit Oda ja Wolt Market haastavat perinteisiä toimijoita nopeudellaan. Take-awayn kasvu näkyy ravintolakentässä siinä, että ”haamukeittiöt” rantautuivat rytinällä Suomeen ja näistä povataan myös kansainvälisesti suurta hittiä.
Ravintolassa paikan päällä ruokailtaessa ihmiset puolestaan janoavat trendikatsausten mukaan yhä enemmän kokemuksellisuutta. Tämäkään ei ole sinänsä uusi ilmiö. Hyvä esimerkki sen ilmentymästä on viime kesänä Nuuksion kansallispuistossa toiminut Nielu-ravintola, jossa yhdistyivät ekologisuus ja elämyksellinen illalliskokemus. Ylipäätään elämyksellisyys ja vastuullisuus nivoutuvat yhä enemmän yhteen, kun vastuullisuus luo tarinoita tuotteille.
Elämyksellisyys voimistuu edelleen myös ruokakaupoissa – sekä kauppakonsepteissa että valikoimissa. Esimerkiksi ”grocerant” -ilmiö näkyy hyvin syksyllä uudistuneessa Kaaren Prismassa. K-Citymarket Tammisto puolestaan pääsi kansainväliselle must-see stores 2022 -listalle. Ravintola-brändit vahvistavat asemiaan myös ruokakauppojen valikoimissa. Take away- ja valmisruokahyllyissä on jo useamman huippukokin annoksia, mutta kehityssuunta vaikuttaa myös vaikkapa pizzajauhoissa. Kaupan hyllyillä näkyykin ”premiumization”-ilmiö ja erilaisia premium-vaihtoehtoja lanseerataan kiihtyvällä tahdilla.
Ota yhteyttä!
Mikäli innostuit ruokatrendeistä ja haluat kuulla lisää, kutsu meidät esittelemään uusinta trendipäivitystämme.
"*" näyttää pakolliset kentät
