Lapset kohderyhmänä vaatii tutkijalta erityisosaamista ja kekseliäitä menetelmiä
Laadullisten tutkimusten tekeminen lapsikohderyhmiä kuulemalla on maailmalla kasvava trendi. Tällaiset tutkimukset kuitenkin vaativat tutkimuksen toteuttajalta erityisosaamista, jonka merkitys kasvaa mitä nuoremmista lapsista on kysymys. Hyvin toteutettuna lasten parissa tehtävät tutkimukset ovat hauskoja ja mieluisia lapsille sekä todella antoisia tutkimuksen toimeksiantajalle.
Aivan ensimmäiseksi täytyy varmistua siitä, että sekä lasten huoltajilla että lapsilla itsellään on käsitys siitä, millaisesta tutkimuksesta on kysymys. Lapsella tulee olla aito halu osallistua ja hänen huoltajaltaan tarvitaan kirjallinen lupa lapsen osallistumiselle. Lapsia kohdattaessa on äärimmäisen tärkeää rakentaa tutkimustilanne siten, että lapsella on mukava ja turvallinen olo. Usein lasten haastatteluja varten luodaan kodinomaisempi ympäristö sen sijaan että haastattelut toteutettaisiin tyypillisessä tutkimustoimiston ryhmäkeskustelutilassa. Lisäksi tilanne vaatii tutkijalta tarkkaa pelisilmää. Tutkijalla täytyy olla erinomaiset valmiudet toimia lasten kanssa määrätietoisesti mutta lämminhenkisesti lasten kehitystaso, vireystila ja persoonallisuuden piirteet huomioiden ja niitä kunnioittaen.
Pienryhmäkeskustelut toimivat yleensä todella hyvin lasten ajatusten ja mielipiteiden tutkimiseen. Osaavan moderaattorin ohjauksessa lasten luovuus ja energia tarttuu lapsesta toiseen. Pienryhmässä moderaattorilla on hyvin aikaa kunkin lapsen kuuntelemiseen ja kannustamiseen. Myös kaverihaastattelut ovat osoittautuneet erinomaiseksi menetelmäksi, sillä hyvän ystävän läsnäolo tekee haastattelutilanteesta lapselle rennomman. Kun lapset ovat tottuneet toimimaan keskenään, pieni alkujännitys katoaa yleensä nopeasti ja tilanteen eteenpäin kuljettaminen käy jouhevasti. Pienten lasten haastatteluissa myös vanhemman läsnäolo voi toisinaan olla paikallaan. Lasten maailmaan voidaan paneutua myös etnografian keinoin esimerkiksi havainnoimalla ja haastattelemalla lasta hänen kotonaan.
Lasten ajattelun kehityksessä ja puheeseen perustuvassa ilmaisussa on suuria eroja ikäryhmien sisällä. Haastatteluissa voidaan käyttää erilaisia lapsille luontaisia leikillisiä tai pelillisiä menetelmiä, kuten erilaisten tuotteiden tai tuotekorttien luokittelu- tai järjestelytehtäviä. Myös tunnetiloja ilmaisevin emojinaamoin varustellut tunnekortit helpottavat lasten mielipiteenilmaisua: ”Tää naama ei tykkää tosta purkista, ku tosta väristä ei tuu yhtään ilonen mieli.”
Myös piirtäminen tai värittäminen ovat monille lapsille hyvin luontaisia itseilmaisun keinoja, joita kannattaa ehdottomasti hyödyntää tutkimustilanteissa. Lapsen on usein helpompi sanoittaa ajatuksensa oman piirroksensa pohjalta: ”No täydellinen jätskimaailmahan olisi tietenkin sellainen että…” Erilaisten lasta osallistavien toiminnallisten ja lapsen mielikuvitusta avaavien projektiivisien menetelmien käyttäminen on paitsi lapselle mieluisaa myös tutkimuksen tiedonkeruun kannalta todella antoisaa.
Jutellaanko?
Meidän tutkijoillamme on erittäin vankka kokemus ja osaaminen myös eri ikäisten lapsikohderyhmien kuulemisesta. Tekemämme tutkimuskokonaisuudet suunnitellaan aina tarkasti lasten ikäryhmät ja kehitystaso huomioiden ja lasta kunnioittaen. Hyvä kehityspsykologian ymmärrys on tässä ehdoton valttikorttimme.
"*" näyttää pakolliset kentät
