Päiväkirjatutkimukset – ikkuna ihmisten elämään ja rutiineihin

Inspirans tunnetaan ensisijaisesti loistavista moderaattoreistaan ja ryhmäkeskusteluistaan. Työkalupakkiimme kuuluu kuitenkin erittäin laaja kirjo kvalitatiivisia tiedonkeruumenetelmiä. Yksi näistä on etnografinen tiedonkeruu päiväkirjamenetelmän avulla. Koska päiväkirjat laaditaan nykyisin lähes aina erilaisia verkkosovelluksia hyödyntäen, on netnografia tämäntyyppiselle tutkimusmenetelmälle mitä parhain nimitys.

Päiväkirjat sopivat tiedonkeruumenetelmäksi erityisesti silloin, kun halutaan ymmärtää syvällisesti ihmisten arkista toimintaa ja todellisuutta – esimerkiksi syömisiä, juomisia tai vaikkapa median käyttöä. Päiväkirjojen avulla saadaan tietoa myös sellaisista tekemisistä ja valinnoista, jotka tapahtuvat lähes automaationa ja sen kummemmin ajattelematta. Nämä eivät välttämättä tule ihmisten mieleen erillisessä keskustelutilaisuudessa tai haastattelussa, mutta päiväkirjaan ne tulevat kirjatuiksi. Lisäksi päiväkirjoissa oman elämän dokumentointi on yleensä kaikkein rehellisimmillään. Vain tutkijoiden silmille tarkoitetussa päiväkirjassa on helppo näyttää arki sellaisena kuin se on – kaikkine rosoineen ja ilonaiheineen.

Päiväkirjojen avulla voidaan kerätä myös rikasta visuaalista aineistoa kuvien muodossa. Osallistujien meille lähettämät valokuvat kertovat usein enemmän kuin tuhat sanaa – ne ovat avoin ja suora ikkuna heidän elämäänsä. Kuvia analysoimalla huomataan tavan takaa myös sellaisia asioita, mitä osallistujat eivät ole osanneet sanoittaa päiväkirjamerkintöjään tehdessään. Se, jos mikä, rikastaa tutkimusaineistoa.

Päiväkirjatiedonkeruu on helppo ja mukava tutkimustapa myös osallistujille. Saamamme palautteen perusteella monet osallistujat ovat kokeneet päiväkirjan pitämisen itselleenkin antoisana, kun omaa arkista toimintaa tulee tarkkailtua tavallista valppaammin.

Päiväkirjoja voidaan hyödyntää joko itsenäisenä tiedonkeruumenetelmänä tai pienimuotoisemmin esimerkiksi esitehtävänä ennen ryhmäkeskusteluja. Tällöin päiväkirjat täydentävät ryhmäkeskustelun antia ja tuovat lisää konkretiaa sen ympärille, mitä ryhmäkeskustelussa kerrotaan.

ATLAS.TI työkaluna laajojen päiväkirja-aineistojen jäsentämisessä

Kvalitatiivisessa tutkimuksessa analyysi perustuu ensisijaisesti tutkijan ajatustyöhön. Tutkimukset tehdään useimmiten melko rajatulla kohderyhmällä ja tietoa kerätään määriteltyyn haastattelurunkoon pohjautuvissa haastatteluissa tai ryhmäkeskusteluissa, jolloin aineistoa syntyy kohtuullinen määrä ja se on valmiiksi melko jäsentynyttä. Näin ollen osaava tutkija voi yleensä ottaa aineiston haltuun ja analysoida sitä ilman erityisiä työkaluja.

Välillä tutkimusaineistot ovat kuitenkin kooltaan selvästi laajempia ja rakenteeltaan epämääräisempiä. Esimerkiksi päiväkirjamenetelmällä kerätty aineisto sisältää runsaasti rikasta tietoa, joka on kuitenkin täysin osallistujien itsensä tuottamassa muodossa ja järjestyksessä. Asioista kerrotaan vaikkapa päivän kulun mukaan ja mukana voi olla kuvia tai muutakin pohdintaa, joten kokonaisuudessaan materiaalia voi kertyä todella paljon. Tutkijan näkökulmasta tämä on tietysti mielenkiintoista, mutta tällaisten sisältöjen analysoiminen ilman apuvälineitä olisi lähes mahdotonta.

Laajojen ja jäsentymättömien aineistojen analyysia varten Inspiransissa on jo vuosien ajan ollut käytössä laadullisen tutkimuksen analyysityökalu Atlas.ti. Sen avulla dataa voidaan helposti ja systemaattisesti järjestää uudestaan analyysin kannalta loogisemmiksi ja tutkijan työtä tukeviksi kokonaisuuksiksi esimerkiksi erilaisten tutkimuksen kannalta olennaisten tai esiin nousevien teemojen ympärille. Näin aineistoa voidaan tarkastella selvästi tehokkaammin ja suuren massan keskeltä on mahdollista löytää olennaiset asiat.

Samalla Atlas.ti mahdollistaa sen, että aineistosta voidaan tarkastella myös asioiden ja teemojen määrällistä esiintymistä tai sitä, mitkä asiat vaikuttavat erityisen usein linkittyvän toisiinsa. Esimerkiksi ruokapäiväkirja-aineistosta voitaisiin tutkiskella vaikkapa sitä, mille viikonpäiville herkkujen syöminen painottuu tai syödäänkö aamiaista useimmiten yksin vai seurassa. Määrällinen tieto auttaa osaltaan ymmärtämään kokonaisuutta sekä tuo erilaista syvyyttä ja mielenkiintoisen näkökulman kvalitatiivisen analyysin tueksi.

Kirjoittanut

Maria Hietikko

16.11.2021

Kiinnostuitko?

Mikäli päiväkirjamenetelmä osana tiedonkeruuta kiinnostaa tai tarvitset ymmärrystä laajemmista kokonaisuuksista suuremmalla vastaajajoukolla, ota yhteyttä! Sparrailemme mielellämme erilaisista tavoista tuottaa ymmärrystä kohderyhmäsi elämästä.

"*" näyttää pakolliset kentät

Nimi*
Uutiskirje
Tietosuojaseloste*
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Takaisin ylös